Puuh, päivitystahti on totunnaisen verkkainen. Monenmoista on tapahtunut ja monenmoista olen puuhaillut, mutta kuvia otan huonosti - niin siinä mielessä, että niitä on vähän kuin siinäkin, että ne ovat huonoja...  No, tässä  nyt kuitenkin taas asialla pitkästä aikaa.

Menimme Hannun kanssa naimisiin syyskuun lopussa täällä Tampereella. Häät olivat ihanat. Tarjosimme lohjalaisen St Honorén valmistamaa samppanjakakkua. Se oli aivan mielettömän hyvää! Enkä minä sano noin kevein perustein. ;) Alun perin toivoin upeaa amerikkalaistyylistä kerroskakkua, mutta kun sellaiselle ei löytynyt tekijää, päätimme panostaa laatuun ja makuun.

Ystäväni järjestivät minulle polttarit, joista ensisijaisesti tulin tänne kertomaan. No, yleisestikin ottaen olen edelleen aivan otettu koko viikonlopusta, mutta en aio siitä tokikaan laajemmin tässä yhteydessä kertoa. Syy, jonka vuoksi aihe kuuluu kuitenkin kakkublogiin, on se, että polttareihin sisältyi yksityinen kakkukurssi! Sen piti Renata Ullanunelmasta ja se oli aivan huippuyllätys. Menin nyt taas täällä itsekseni vähän tolaltani ja melkein liikutun, kun muistelen polttareita ja perjantai-illan kakkutunnelmia.

Kakkuilu oli koko muulle polttariporukalle uusi kokemus, ja oli ihan huippua, että pääsimme kaikki joukolla kokeilemaan ja tekemään. Yhteistyön tuloksena syntyi ensikertalaisjoukolta kaikenmoista. Vihreät ja siniset koristeet on tehty Wiltonin muotoilumassasta.

Teimme (aika ruman :D) vaaleanpunaisen helmiäissumutetun kakun monenkirjavilla ruusuilla ja monenmoisilla muilla satunnaisilla ripellyksillä, mutta lopputuloksen ulkonäöstä viis - kaaso-siskoni tekemä kakku oli herkkua sisältä. Kakkukurssilla esanssisen makuiseksi vaniljakreemijauheella maustettu ja sakeutettu kermavaahto ei kuitenkaan oikein maistunut meistä kenellekään. Tosin saatoimme annostella jauhetta hieman liberaalisti ja enemmän kuin pakkaus ohjeisti... 

 

Pääsin kokeilemaan kakkukurssilla uusia juttuja ja saamaan vinkkejä vanhoihin. Lisäksi oli tosi mukavaa, kun kaveritkin saivat siivun suosikkiharrastuksestani. Kaiken huipuksi sain ihan valtavan määrän erilaisia uusia kakkutarvikkeita kermavaahtoraapasta piparkakkumuottiin ja tyllaan. Kaikista upein suuryllätys oli 32-osainen kukkamuottisarja ohjekirjalla!

Juhlat jatkuivat vielä seuraavalla viikollakin, kun postiluukku kolahti ja sieltä tipahti melkoinen aarre: elinikäinen -15 %:n lahjakortti Tampereen Ullanunelmaan. :) :) :)